Sairasta

Kesä oli ja meni, kesätyöt oli ja meni. Nyt sitten ilmeisesti koittaa paluu pelipöydän ääreen, sinne ei-pelaajien puolelle. Sain kamalan flunssan 9. päivä syyskuuta ja arvatkaas mitä?! On edelleen se kamala flunssa! Neljä kertaa oon ravannut arvauskeskuksessa lääkärillä ja hoitajalla, CRP:tä on piikitetty joka kerralla, thorax-kuva otettiin ja todettiin vaan, että keuhkot täynnä limaa, kiitos virustaudin (jota siis ei voi lääkitä!) Kyllä ottaa pientä ihmistä päähän kuin kynnetöntä oravaa! Ensimmäistä kertaa elämässäni otin itse vastuuta ja maksoin jumpat ja kuntosalin, sekä kilpatanssin ja bailatinon... En edes uskalla laskea montako tuntia liikuntaa mennyt hukkaan tämän kahden viikon aikana! :/ Eikä tässäkään kai muuten mitään mutta ensi keskiviikkona kutsuu LONTOO <3 Salainen rakastajani! Ei edes ole kovin salainen... Lähdetään kummitytön äiten kanssa vähän ostoksille ;) Lassi jää sitte Ninnin kanssa kotiin. No mitäs Ninni?

Ninni leikattiin heinäkuussa ja kaikki meni ihan nappiin :) Ruipelo on saanut leikkauksen jälkeen lihaa luidensa ympärille ja painaa jo 3,3 kiloa, juuri sopivasti arvonsa tietävälle venäjänsiniselle. Muuten täällä on kesän aikana jahdattu milloin minkäkinmoista ötökkää. Aiemmin kesällä tulikin ampiaiselta korvaan muistutus kun mentiin liian lähelle ja leikit muuttuivat pörriäisen mielestä liian rajuiksi. Oli tänne sitten sisälle ilmeisesti jostain sellainen päässyt. Muuten neidillä oli oikein mukava kesä :) Ilmatkaan ei haitannut kun meillä ei ulkoilua harrasteta. Nyt vaan innolla uuteen syksyyn! Toivottavasti flunssakin paranee ja työvuorot pelipöydän takana jotenkin sallisivat niin lähdetään Ninnin kanssa taas näyttelyihin kun lähimaastosta sellaiset löytyy!

Aaaaargggh!!

Mammalla on tänään ollut huono päivä! Ensinnäkin toinen autoista (tällä hetkellä ainoa ajokelpoinen) meni eilen ja osallistui kolariin. Mahtavaa. Nyt toinen auto siis on korjattavana ja toinen menossa korjaukseen. No pääsee sillä sentään ajelemaan, mitä nyt puskuri saattaa johonkin motarin varteen tipahtaa... Mammalla oli viimeinen tentti koko ammattikorkea aikana. Ja mitenkäs se menikään? Ihan niin hyvin, että syksyllä tavataan varmasti samoissa merkeissä. Ketuttaa. PIROK:in näyttelykutsu sentään saapuili tänään! Nipallekin jotain hauskaa. Tosin mamman päivä senkus paheni: Näyttely on EUROTYYLINEN! Ja tämä ilmoitetaan näyttelykutsussa!? Juuri kun saatiin teetettyä Ninnin ensimmäiset ihka-omat näyttelyverhot :/ Nyt harmittaa kaikkia. Onneksi mamman työkaveri Evi lainaa kissansa Mayan vanhoja euroverhoja niin ei homma ihan pissi kintuille. Rasittaaaaaa. Ninnillä ollut tänään hurja leikkipäivä! Koko ajan on saanut olla tikkua heiluttelemassa. Eilen huomattiinkin sitten jotain aikas epäkivaa. Ninni on oppinut avaamaan juhlavaatekaapin ovet alakautta! Lassi meinasi saada halvauksen kun 300 euron takki törrötti langanpätkiä selästä kun neiti käyttänyt sitä vauhtilautana ylähyllylle päästäkseen. Mamma ei edes uskaltanut tarkistaa omia silkkimekkojaan... Kyllä tuhot jossain vaiheessa selville tulevat. (Viimeistään iltana ennen kaverin häitä heinäkuussa...) No, nyt on tehty hankintoja nimeltä PUKUPUSSIT ja Nipan touhuiluja vahditaan. Kaapinovet tosin ovat rikki ja eivät mene ihan kiinni, joten helppohan se on alhaalta kaappiin tunkea! Onneksi tämä päivä on jo lähes käsitelty. Huominen ei voi olla ainakaan pahempi (koputan puuta)!

Huuuui mikä aikavyöry!

Kääk mikä ikuisuus mennyt taas edellisestä postauksesta! Huhhuh. Koitetaan vähän päivitellä mitä täällä kattiperheessä on oikein tapahtunut :) Täällähän oli tosiaan ensimmäinen kunnon kiima monen harjoituskerran jälkeen! Voi elämä! En muistanutkaan miten järkyttävä kokemus se oli. Lassi-parka oli vielä enemmän järkyttynyt, kun ei ollut tapausta ennen nähnytkään. Naapureilla (ylä-ja alakerrassa) on myös kissoja ja kouluun lähtiessäni alakerran ukko kysyikin, että onkos teillä SE vaihe kisulla menossa... Juu, olihan se. Onneksi olin viikonlopun jälleen baarissa töissä ja tarkoituksella ilman korvatulppia. Sitten kun kotio pääsi niin korvat soi jo valmiiksi ja päälle vielä korvatulpat niin sai sentään nukuttua. Yksi kiima siis kestettiin ja heti seuraavalla viikolla aika eläinlääkäriin. Onneksi se on tuossa vieressä. Vielä ei kaunokaista leikattu kun on niin pieni (minun mielestäni vielä oma vauva <3) ja ruumiinrakkennekin on aikas hentoinen. Tampereen näyttelyyn oli toki ilmoittauduttava kun se tuossa naapurissa pidetään :) Ninnille kaivoin kaapista Marjatalta viime syksynä luovutuksen yhteydessä saadun sulkalelun. Piiiiiiitkä keppi (oikein kasattava) ja päässä naru ja narunpäässä kasa höyheniä. Ai että oli meinaan mahtava lelu Ninnin mielestä. Niin. Oli. Päivän se kesti ja sitten katti toi jo irtonaisia sulkia saaliinaan. Lassi kyni sitten virpojien vitsoista höyhenet ja teippasi ne tilalle, taas mennään! Näin meillä siis tällä kertaa!

Kevät saapuilee...

Lopputyöaihe viimeinkin plakkarissa! Nyt vaan pitäisi löytää motivaatio itse kirjoittamisen aloittamiseen... No ehkä se sieltä jostain kaivautuu kun palkkiona olisi sitten kuitenkin valmistuminen!

Ninnin näyttelyilmoittautumisesta saapui postitse kuittaus mamman ja iskän Tallinnan matkan aikana! Jee jee, nyt jänskättää :) Mira oli taas hyvänä kissavahtina ja piti Nipalle seuraa. Nipakin oli kiltisti ja erittäin läheisenä... Mira lähtikin sitten tukkoisena ja räkää valuvana kotiin muiden kattien luokse. Ei ole kissa-allergisella helppoa näköjään.

Ulkona lämmintä jo mukavat neljä astetta. Ninniä hämää kun räystäiltä tippuu ikkunalautaan ropisten vettä aina välillä. Silloin pitää juosta kovaa kyytiä ikkunalle tarkastamaan kuka siellä koputtelee, ettei vaan olisi talitintti! Muuten otetaankin sitten lunkisti olkkarin matolla :)

Uuuuuhuhuu mikä aikavyöry edellisestä!

Huhhuh! Kiirettä näköjään pitänyt... Tampereella on TODELLA kylmää. Viimeyönä kun ajelin töistä kotiin, niin autonmittari oli -25 asteessa :S Hyi! Alkuviikon majailin Lontoossa shoppailemassa kaverin kanssa ja hauskaa oli. Ninnille meinasin Harrodsilta tuliaisia, mutta sitten kun selvisi, että kissankuppi maksaa 125 puntaa niin saivat tuliaiset jäädä!

Ninni tällä pakkasella etsii kämpästä aina lämpimimmän kohdan. Tähän mennessä top 3:

1. Tietokoneen viilennystuuletus
2. Vessan peilikaapin päällinen (lamput lämmittää), jonne tarvitsee tosin kiivetä aina mamman pään kautta, joka puolestaan on huono, joska mamma on niin usein koulussa/töissä...
3. Lassin nojatuoli ikkunalla (patteri lämmittää ja takapihan linnut viihdyttää.)

Yöllä lämmittää tietenkin nukkua mamman tai iskän päällä :)

Ninnin ensimmäisen näyttelyilmoittautumisen täyttelin juurikin valmiiksi! Ensi maanantaina sitten laitetaan postiin ;) Marjatta ajelee Turusta kylään ensi viikonloppuna. Ninnille kun kerroin, alkoi hän kehrätä ja puskea jalkaa, tervetuloa siis! :)

Joulu juhlittu ja vuosi vaihdettu

Joulu on tässä taloudessa nyt juhlittu. Oikein leppoisesti meni omissa piireissä. Ninni oli oikein onnessaan kun kolmena aamuna maattiin saman peiton alla sohvalla ja katseltiin Simpsoneita. Tai no Ninni lähinnä kaivautui peitonmutkaan ja nukkui :) Kinkkuakin sai hieman maistaa ja ei että oli hyvää!

Joululahjat avattiin vasta Joulupäivänä kun Lassikin tuli kotiin. Ninni oli selkeästi ollut perheen kiltein; lahjoja kun oli siunaantunut läjäpäin. Ja voi sitä riemua kun hiiret ja pallot paketeista kuoriutuivat! Osa piti kyllä pistää vielä kaappiin odottamaan sitten vaikka syntymäpäivää... Nyttenkään kun ei kaikilla ehdi leikkiä...

Uuden vuoden aattoa täällä vähän jänniteltiin kun kotona ei ollut muita kuin Ninni. Eläinrakas työnantajakaan ei kuitenkaan voinut kissan takia vapaata antaa... No jätettiin sitten täällä valoja päälle ja verhoja alas. Vessaankin pääsi piiloon. Hyvin se kai muuten oli mennyt, yksi rullaverho oli lattialle kiskaistu. Tosin senkin alta löytyi Heikki (keltainen karvahämähäkki/mustekala), joka salakavalasti aina yllyttää Ninnin mukaan vaikka mihin!

Lauantaina saa sitten kuusikin viimeistään lähteä! Mokoma ravistaa nyt viimeisiäänkin neulasiaan. Ninni auttaa kuusta heiluttelemalla alaoksia niin usein kuin vaan ehtii :)

Näin meillä tällä kertaa!

Kyläilyä (ja kyräilyä)

Eilen päätin sitten sen. Nyt aletaan valmistautumaan jouluun! Meillä se tarkoittaa sitä, että kissat saavat ruveta totuttelemaan toisiinsa. Eipäs siinä mitään, heräilin iltapäivästä töiden jälkeen ja pakkasin Nipan kuljetusboksiin. Sitten lähdettiin autoilemaan.
Ninni oli autossa oikein nätisti kun vuorasin kopan kisun omalla lemppariviltillä. Äidille päästyämme nostin kopan keittiön pöydälle kahden muun katin tutkiskeltavaksi. Hani-täti ei Ninnistä pidä vieläkään. Haisteli koppia ja murisi. Ihmetys oli suuri kun koppikin alkoi sähistä! Ninni antoi takaisin. Allu-täti ei ollut moksiskaan.
Hani laitettiin toiseen huoneeseen lukkojen taakse ja Ninni päästettiin tutkimaan tiluksia: joka paikka nuuskuteltiin ja löydettiin jopa uusi lelu! (Hanin lemppari, johon se sydänjuuriaan myöten loukkaantunut pallura nyt tuskin enää ikinä koskeekaan...) Alma ei tulokasta edes huomannut ennenkö Ninni alkoi sitä vaanimaan. Alma parka pelkää aktiivista "pientä harmaata!" Pari tuntia meni oikein mukavasti mutta sitten Ninni alkoi isottelemaan Alma-paralle sihisemällä ja tökkimällä tassulla. Silloin päätettiin, että on kotiinlähdön aika!

Kaiken kaikkiaan reissu oli oikein onnistunut! Kotiin päästyämme Ninni nukkui kolme tuntia suoraa soittoa :)