Huuuui mikä aikavyöry!

Kääk mikä ikuisuus mennyt taas edellisestä postauksesta! Huhhuh. Koitetaan vähän päivitellä mitä täällä kattiperheessä on oikein tapahtunut :) Täällähän oli tosiaan ensimmäinen kunnon kiima monen harjoituskerran jälkeen! Voi elämä! En muistanutkaan miten järkyttävä kokemus se oli. Lassi-parka oli vielä enemmän järkyttynyt, kun ei ollut tapausta ennen nähnytkään. Naapureilla (ylä-ja alakerrassa) on myös kissoja ja kouluun lähtiessäni alakerran ukko kysyikin, että onkos teillä SE vaihe kisulla menossa... Juu, olihan se. Onneksi olin viikonlopun jälleen baarissa töissä ja tarkoituksella ilman korvatulppia. Sitten kun kotio pääsi niin korvat soi jo valmiiksi ja päälle vielä korvatulpat niin sai sentään nukuttua. Yksi kiima siis kestettiin ja heti seuraavalla viikolla aika eläinlääkäriin. Onneksi se on tuossa vieressä. Vielä ei kaunokaista leikattu kun on niin pieni (minun mielestäni vielä oma vauva <3) ja ruumiinrakkennekin on aikas hentoinen. Tampereen näyttelyyn oli toki ilmoittauduttava kun se tuossa naapurissa pidetään :) Ninnille kaivoin kaapista Marjatalta viime syksynä luovutuksen yhteydessä saadun sulkalelun. Piiiiiiitkä keppi (oikein kasattava) ja päässä naru ja narunpäässä kasa höyheniä. Ai että oli meinaan mahtava lelu Ninnin mielestä. Niin. Oli. Päivän se kesti ja sitten katti toi jo irtonaisia sulkia saaliinaan. Lassi kyni sitten virpojien vitsoista höyhenet ja teippasi ne tilalle, taas mennään! Näin meillä siis tällä kertaa!